Tunturilatu
Susilaumaan kaksi ikäsutta, yksi johtajasusi ja yksi tunturisusi
Tunturiladun kotipesässä Susikyrössä vietetyt susiaiset sujuivat leppoisissa merkeissä. Illan hämyssä Muonion ja Enontekiön viimeinen vallesmanni Ossi Hyvönen vihki ikäsusiksi Anja Mustosen Oktasta ja Juhani Lahtisen Geatkista. Johtajasudeksi vihittiin Mikko Suominen Kolbmasta ja tunturisudeksi Helena Melkas Geatkista. Syyskokous sujui joutuisasti ja asiat päätettiin esitetyllä tavalla. Esityslistan, toimintasuunnitelman, talousarvion ja maksut ja taksat sekä kämppätyöliitteen löydät verkkosivuilta osoitteesta: https://tunturilatu.fi/ajankohtaista/tunturiladun-syyskokouksen-2021-kokousaineistot/ Ainoa lisäys mikä talousarvioon tehtiin, oli Susi-Talakselle veneen hankintaan varattu 300 euroa. Vene tulee kämpälle ja se korvaa jo huonoon kuntoon menneen ruuhen. Tunturiladun puheenjohtajana jatkaa Tuula Forström Kuovzasta. Tunturiladun hallituksessa erovuorossa olleet Hannu Liljamo Owlasta, Marita Jääskeläinen Tsietsasta, Markku Salminen Kuoktesta ja Satu Ojala Geatkista saivat kahden vuoden jatkopestin. Hallituksen muut jäsenet ovat Hanna-Mari Sinilehto Kolbmasta, Erkki Maununen Alppaksesta, Sirpa Alapuranen ja Paavo Ahonen Kavtsista. Hallituksen kyselytunnilla puheeksi nousivat erityisesti kämppäasiat. Kämppätoimikuntaan olisi tarvetta kahdelle uudelle jäsenelle ja kämppätalkoissakin on tarvetta ahkerille käsipareille. Marjukka Taavitsainen Kuovzasta siunaili kämppätalkoiden pitkää työlistaa ja kiitteli kämppätoimikuntaa kämppien huoltamisesta. Raija Palosaari Njallasta kyseli, voisiko kämpillä olla joku työlista, jossa olisi mainittu ne työt, joita kämpillä voisi tehdä talkoiden ulkopuolellakin. Kämppäisäntä Erkki Maununen totesi, että joka kämpällä voi aina tehdä polttopuuhuoltoa, tyhjentää puuceen alustoja ja kompostia eli tehdä perushuoltotöitä. Sirkka-Liisa Markkanen Oktasta totesi, että Susi-Kiisan vedenottopaikalle tarvittaisiin kohennusta, jotta vettä saisi helpommin otettua. Liukkailla keleillä vedenotto on haasteellista. Tähän kämppätoimikunta lupasi paneutua ja toivoi, että jäsenet toisivat rohkeasti esiin tällaisia toiveita. Mikko Suominen Kolbmasta nosti kissan pöydälle ja sanoi, että Tunturiladun suurin haaste on se, että nuoria on jäsenistössä liian vähän. Miten heitä saataisiin jäseniksi ja mukaan aktiivitoimintaan. Puheenjohtaja Tuula Forström totesi, että ongelma on tiedostettu ja sosiaaliseen mediaan panostetaan jatkossa entistä enemmän. Instagram otetaan käyttöön ensi vuoden alussa ja tietoa pyritään jakamaan entistä paremmin. Kämppävarausten hoitaja Sirpa Alapuranen totesi, että kämppien käyttömahdollisuudet on hyvin huomattu ja nuoret ovat lunastaneet avaimia ja käyttävät kämppiä. Untuvikkojen vaeltajien opastaminen on haasteellista ja Raiski Palosaari kysyikin, olisiko Tunturiladussa halukkuutta ryhtyä Metsähallituksen kämpillä kämppäisännäksi vaikkapa viikoksi. Markku Salminen Kuoktesta on ollut kämppäisäntänä ja sanoi, että se toiminta on toisaalta ihan kivaa, mutta ihan aina ei. Palautetta tulee jos jonkinlaista. Asenne pitää olla kohdallaan, jotta osan palautteesta voi päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Marita Maula Kavtsista kannusti halukkaita ryhtymään puuhaan. Näin Tunturilatu saisi positiivista näkyvyyttä. Kun neuvoja antaa leppoisan rennolla asenteella, ne menevät paremmin perille. Marjukka Taavitsainen oli huolissaan välisukupolvesta, joka jää vauvojen ja vaarien väliin. Pitäisikö VaVa-leirin lisäksi järjestää VäVa-leiri eli leiri väsyneille vanhemmille? Kari Vuohelainen Tsietsasta on ollut järjestämässä leiriä isovanhemmille ja lastenlapsille, ja näki kokemuksenaan, että näille eri sukupolville pitäisi järjestää eri ohjelmaa. Hän sanoi, että keskustelussa pitäisi tuoda isompia asioita esille eikä takertua pikkuseikkoihin. Hänen mielestään pitäisi suunnata katseet tulevaisuuteen ja miettiä, mikä Tunturilatun rooli on silloin. Matti Nylander Kumpesta toi myös esille jäsenistön ikääntymisen ja toivoi, että sitä hiljaista tietoa, jotka jäsenistöllä on, pystyttäisiin siirtämään nuoremmille. Tiedonjano on valtava ja kanava sitä varten pitäisi kehittää. Tulevaisuuden pohtiminen on paikallaan, jotta tunturilatulaisten arvokas työ siirtyisi uusille sukupolville. Hän toivoi myös, että yhteistyö Suomen Ladun kanssa olisi tiiviimpää, jotta turhat päällekkäisyydet karsittaisiin pois. Susiaisviikonlopun ohjelmaan kuului myös käynti Veli Koljosen ateljeessa Särkijärvellä. Taiteilija otti tunturilatulaiset hyvin vastaan ja kuvataiteen lisäksi oli tarjolla musiikkia, jota hän esitti yhdessä Esa Niemitalon kanssa.
