Isojärven kansallispuistossa
Teimme viikonloppuretken Isojärven kansallispuistoon 27. – 29.9. Kansallispuisto sijaitsee Keski-Suomessa Kuhmossa ja sen tunnus on majava. Majavia emme nähneet, mutta majavien vanhan pesän ja niiden rakentamia patoja kyllä. Majavien kaatamien puiden runkoja ja kantoja näki alueella monin paikoin.
Saimme kaksi kaunista päivää, aurinkoisen lauantain ja hiljaisen sateen harmaan sunnuntain, ruskan hehkun molempien valossa, sekä iltojen upeat tähtitaivaat.
Majailimme Lortikan kämpällä, osa teltoissa pihalla. Lauantaina teimme retken Kalalahteen Isojärven rannalle ja soudimme ja meloimme kahdella veneellä ja yhdellä kanootilla Kalapirtille. Pirtti on rakennettu vuonna 1833 ja sinne tuli aikoinaan syksyisin kahdeksan talon väki pyytämään ja suolaamaan järvikalaa talven varalle. Vanhaan tyyliin korjattujen pärekattojen rakennetta tutkimme tarkasti. Matkalla tulisteltiin Renusaaressa.
Sillä välin kun suurin osa porukasta oli järviretkellä, osa meistä vietti lauantaipäivää patikoiden savottajätkien jäljillä ja tuleen tuijotellen Kuorejärven laavulla. Polkujen varrelta napsimme puolukoita ja mustikoita välipaloiksi. Suppilovahveroita ja lampaankääpiä löysimme poluilta sen verran, että niistä sai kivasti täydennystä aterioille. Joillakin näytti sieniä riittävän kotiin vietäväksi asti.
Illalla pidettiin nuotiolla nyyttikestit. Herkuteltiin itsetehdyillä puolukkaleivillä ja karjalanpiirakoilla, savulohivoileivillä ja suolakurkuilla, nuotiossa paistetuilla omenoilla ja täytekakulla! Ja sen päälle saunottiin, naiset tietysti pulahtivat Ylisen Lortikan tummaan veteenkin.
Sunnuntaina ajoimme Heretyn kämpälle ja patikoimme sieltä käsin Kuorejärvelle ja Latokuusikkoon majavien asuinsijoja katselemaan. Maisemat ovat Isojärven kansallispuistossa hienot. On korkeita kallioseinämiä, valtavia siirtolohkareita ja paksun sammalen peitossa olevaa kivikkoista metsänpohjaa, monia järviä ja puroja. Metsä on entistä talousmetsää, pääosin havupuuta. Kansallispuisto on perustettu 1982.
Lintujakin näimme ja kuulimme: kuikka, käpylintu, töyhtötiainen, hömötiainen, talitiainen, käpytikka, palokärki, pyy, telkkä, sinisorsa.
Kysymykseen onko majava hyödyllinen vai haitallinen, saimme kotimatkalla vastauksen erään retkeläisen biologiystävältä. Suomeen ihmisen toimesta tuotu Kanadan majava on syrjäyttänyt kotimaisen majavakannan (Euroopan majava) ja se kaataa puita ja patoaa järviä. Kaatuneiden runkojen lahoaminen ja veden pinnan nousun muodostamat kosteikot tarjoavat kuitenkin elinympäristön monille lajeille ja lisäävät näin luonnon monimuotoisuutta.
Retken veti Tasso Lampén ja osallistujia oli 14.
Jutun kirjoittivat Päivi ja Helvi
Kuvat Juha Kelkka
Tunturilatu
