Susisäännöt

Jokaisella lapinkävijällä, joka arvostaa Lappia ja on kiintynyt sen luontoon, on mahdollisuus Tunturiladun jäsenenä pyrkiä tunturisusien erähenkiseen laumaan.

Tunturisudet ovat susivaatimukset täyttäviä itsenäiseen vaeltamiseen pystyviä lapinkävijöitä, jotka rajoituksensa tuntien kohtaavat tunturiluonnon ja -maailman. Heille on myös tärkeää harrastuksensa puhtauden varjeleminen ja tunturimaailman perinteellisen vastuullisen vapauden vaaliminen.

SUDEN ARVO VELVOITTAA!

Merkkien ja arvoasteikkojen säännöt
Kunniasudeksi voi Tunturiladun yleinen kokous sekä Ikäsudeksi Tunturiladun johtokunta kutsua erityisen ansioituneen Tunturiladun jäsenen. Outa-, Tunturi- ja Johtajasudeksi haetaan. Anomusten viimeinen jättöpäivä ilmoitetaan vuosittain Tunturilatu- tai/ja Latu ja Polku-lehdessä tai Tunturiladun jäsenkirjeellä. Anomuslomakkeita saa susivaliokunnan jäseniltä.

Tunturisusi-arvoasteet:

Tunturilatu voi myöntää jäsenilleen hakemuksesta seuraavat Tunturisusi-arvot:

• Outasusi
• Tunturisusi
• Johtajasusi

Tunturilatu voi myöntää jäsenilleen ilman hakemusta seuraavat Tunturisusi-arvot:

• Ikäsusi
• Kunniasusi

Outasusi
Arvonimen Outasusi susivaliokunta myöntää hakemuksesta 12 vuotta täyttäneelle, vähintään vuoden Tunturiladun jäsenenä olleelle tunturivaeltajalle, joka on:

Suoritusosa:

• Tehnyt vähintään kaksi tunturivaellusta, joista toisen kesällä ja toisen talvella.
• Käynyt vähintään viidellä eri tunturihuipulla.

Taito-osa:

• Osaa kartan ja kompassin käytön sekä ymmärtää suunnistuksen perusteet tunturialueella.
• Osaa turvallisesti ylittää virtaavan veden.
• On yöpynyt vaelluksen aikana mukana kuljetetussa teltassa, laavussa tai vastaavassa majoitteessa.
• Hallitsee retkeilijän ensiaputaidon.

Tieto-osa:

• Tuntee jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet.
• Tuntee eksymisestä selviytymisen perusteet.
• Tuntee tunturivaeltajan säännöt.

Outasusi on oikeutettu kantamaan Outasuden merkkiä ja susimerkkiä.

Tunturisusi

Arvonimen Tunturisusi susivaliokunta myöntää hakemuksesta 18 vuotta täyttäneelle, vähintään kaksi vuotta Tunturiladun jäsenenä olleelle tunturivaeltajalle, joka on :

Suoritusosa:

• Tehnyt vähintään 5 tunturivaellusta ainakin kolmella eri tunturialueella. Vaelluksista vähintään kaksi on tehtävä sekä talvella että kesällä. Vaelluksista kaksi on oltava tunturisusivaelluksia, joista toinen on suoritettava kesällä ja toinen talvella.
• Esittänyt tunturisusivaelluksistaan yksityiskohtaisen retkiselostuksen.
• Käynyt vähintään 20 eri tunturihuipulla, joista viiden on oltava joko yli 1000 m:n huippuja tai eri erämaa-alueen korkeinta tai muuten merkittävää huippua, myös näiden yhdistelmä käy.

Taito-osa:

• Osaa suunnistaa ja ymmärtää reitinvalinnan perusteet tunturialueella.
• On suorittanut ensiapukurssin EA I tai hallitsee vastaavat taidot.
• Hallitsee hätämajoittumisen ja tulenteon sekä kesällä että talvella.
• Osaa ylittää virtaavan veden ja tuntee eksymisestä selviytymisen perusteet.

Tieto-osa:

• Tuntee jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet sekä keskeisimmät retkeilijää koskevat säännökset.
• Tuntee poronhoidon perusteet ja Lapin maastoa koskevan keskeisen sanaston.

Tunturisusi on oikeutettu kantamaan Tunturisuden merkkiä ja susimerkkiä .

Johtajasusi

Arvonimen Johtajasusi Tunturiladun johtokunta myöntää hakemuksesta susivaliokunnan esityksestä Tunturisudelle, joka on:

Suoritusosa:

• Vähintään kaksi vuotta aikaisemmin saanut Tunturisuden arvon.
• Tehnyt vähintään 12 tunturivaellusta. Vaelluksista vähintään kuuden on oltava itsenäisesti suunniteltuja ja johdettuja ja joista vähintään kolme on tehtävä sekä kesällä että talvella. Vaelluksista ainakin yhden on oltava vähintään 300 km:n pituinen ns. johtajasusivaellus sekä sen lisäksi ainakin kolmen on oltava itse johdettuja tunturisusivaelluksia.
• Tehnyt johtajasusivaelluksestaan yksityiskohtaisen retkiselostuksen.
• Käynyt vähintään 40 eri tunturin huipulla, joista vähintään kymmenen on oltava joko yli 1000 m:n huippuja tai eri erämaa-alueen korkeinta tai muuten merkittävää huippua, myös näiden yhdistelmä käy.
• Tehnyt Lappiin liittyvän harrastusnäytteen.

Taito-osa:

• Osaa suunnistaa, hallitsee matkan mittaamisen ja pystyy johtamaan ryhmää kaikissa olosuhteissa.
• Pystyy johtamaan ryhmän turvallisesti vesistön yli.
• On suorittanut ensiapukurssin EA II tai hallitsee vastaavat taidot.

Tieto-osa:

• Tuntee Lapin tunturialueet, niiden maantieteelliset erityispiirteet sekä on tutustunut Lapin luontoon.
• Tuntee lumivyöryn syntyperusteet ja tarvittaessa lumivyöryuhrin etsinnän periaatteet.
• On tutustunut saamelaisten historiaan ja nyky-yhteiskunnan pääpiirteisiin.

Johtajasusi on oikeutettu kantamaan punaisella punoksella reunustettua Tunturisuden merkkiä ja susimerkkiä.

Ikäsusi

Ikäsudeksi Tunturiladun johtokunta voi kutsua kokeneen Tunturi- tai Johtajasuden, joka on osoittanut erityistä ansiota eräretkeilyn ja tunturilatutoiminnan edistämiseksi. Ikäsudesta tulee samalla Tunturiladun ainaisjäsen.

Ikäsusi on oikeutettu käyttämään Ikäsuden sauvaa sekä kantamaan harmaalla punoksella reunustettua Tunturisuden merkkiä ja susimerkkiä.

Kunniasusi

Kunniasudeksi Tunturiladun vuosikokous voi johtokunnan esityksestä kutsua latutyössä erittäin ansioituneen, Tunturiladun johtotehtävissä tai muussa tunturieräretkeilyä edistävässä tärkeässä tehtävässä toimineen Tunturiladun jäsenen.

Kunniasudesta tulee samalla Tunturiladun ainaisjäsen. Kunniasusi on oikeutettu kantamaan kultaisella punoksella reunustettua Tunturisuden merkkiä ja susimerkkiä.

Muut määräykset

• Susivaliokunnan muodostavat puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä, joiden on oltava Tunturiladun jäseniä. Puheenjohtajan ja kolmen jäsenen on oltava vähintään johtajasuden arvoisia. Kaksi muuta ovat vähintään tunturisuden arvoisia.
• Susivaliokunnan jäsenet valitaan vuosittain susien kokouksessa, joka pidetään susiaisten yhteydessä. Toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
• Johtajasusien anomuksia käsittelevien on oltava vähintään johtajasuden arvoisia.
• Ikä-, Johtaja-, Tunturi- ja Outasusien juhlallinen vihkiminen tapahtuu Susivihkiäisissä, joiden ajan ja paikan Tunturiladun johtokunta päättää.
• Vain näiden sääntöjen mukaan virallisesti nimetyt sudet ovat oikeutettuja kantamaan arvoaan vastaavia tunnuksia. Arvon mukaista susimerkkiä kannetaan aina rintapielessä vasemmalla puolella. Yleisen susimerkin voi kiinnittää haluaansa paikkaan vaatteissa ja varusteissa.
• Susivaliokunta pitää susista luetteloa.

Tunturisusi-arvon peruuttaminen

Tunturiladun johtokunta voi, susivaliokuntaa ja asianomaista kuultuaan, peruuttaa susiarvon Tunturiladun tarkoitusperien vastaisen teon vuoksi. Henkilö, jolta susiarvo on peruutettu, ei ole oikeutettu kantamaan minkäänlaista susimerkkiä.

Sääntöjen tulkinnat

1. Tunturialueiksi luetaan kaikki napapiirin pohjoispuoliset alueet sekä Ruotsin, Norjan ja Venäjän muut suurtunturialueet. Muutkin alueet voidaan hyväksyä susivaliokunnan päätöksellä.
2. Tunturivaellus tehdään pääosin asumattomalla ja viitoittamattomalla reitillä tunturialueella omin voimin ilman muona- tai varustetäydennystä kävellen, hiihtäen, maastopyöräillen tai vesitse. Vaelluksen on kestettävä vähintään kuusi päivää siten, että maastoon lähtö- ja paluupäivät luetaan mukaan ja maastossa yöpymisiä on viisi. Yhdellä tunturivaelluksella on yövyttävä vähintään yksi yö mukana kuljetettavassa teltassa, laavussa tai muussa vastaavassa majoitteessa.
3. Tunturisusivaellus on vähintään 150 km:n pituinen vaellus, jolla asianomainen on vastannut suunnistuksesta. Tunturisusivaellusta ei tarvitse suunnistaa kokonaan itse, riittää, että on vastannut retken jonkin osan suunnistuksesta. Asiasta on annettava selvitys retkikertomuksessa.
4. Johtajasusivaellus on vähintään 300 km:n pituinen. Vaellusryhmässä on anojan lisäksi oltava vähintään kaksi muuta henkilöä, joista enintään puolet voi olla oman perheen jäseniä. Anoja on osallistunut vaelluksen suunnitteluun ja johtamiseen. Asiasta on annettava selvitys retkikertomuksessa.
5. Vaellukset voi tehdä kävellen, hiihtäen, lumikenkäillen, meloen, soutaen tai maastopyöräillen (ei sähköavusteisella pyörällä.) kuitenkin siten, että vähintään kahta kulkutapaa on käytetty.
6. Vaelluksen pituudeksi lasketaan karttakilometrit lisättynä maastohyvityksellä (enintään 20 %). Vaelluksen kokonaispituuteen saa laskea mukaan vaelluksen aikana ilman täydellisiä varusteita kuljettu matka. Tällaisen matkan osuus vaelluksen kokonaispituudesta ei kuitenkaan saa olla enempää kuin 1/5.
7. Tunturihuippu on puurajan yläpuolelle kohoava tunturin korkein kohta. Yli 1.000 metrin huippujen samoin kuin muiden eri erämaa-alueen korkeitten tai muuten merkittävää huippujen on oltava nimettyjä .
8. Huippujen lukumäärää laskettaessa samalla oleskelukerralla saa laskea enintään kolme huippua 10 karttakilometrin säteellä.
9. Retkikertomus on yksityiskohtainen ja itse laadittu. Siitä on käytävä ilmi mm. reitti, päivittäinen ohjelma ja luontohavainnot.
10. Harrastusnäyte on kirjallinen esitys tai muu osoitus siitä, että asianomainen on syventynyt johonkin Lappia tai Lapin retkeilyä koskevaan aiheeseen. Sellaisia ovat esim. retkeilytekniikkaan tai varusteisiin liittyvät kokeilut ja testaukset raportteineen, Lapin luontoon liittyvät harrastukset (eläimet, kasvit, kivet, ilmasto, ym.), saamelaisiin ja heidän kulttuuriinsa (elinkeinoihin, historiaan, taiteisiin, uskontoon, ym.) syventyminen, Lappia koskeva kirjallisuus, jne. Mikäli anoja on epävarma aiheen sopivuudesta, hän voi neuvotella asiasta jonkun susivaliokunnan jäsenen kanssa. Harrastusnäytteen sisältö ratkaisee, ei ulkoasu.
11. Ensiapukurssit voi suorittaa susivaliokunnan hyväksymillä SPR:n, Tunturiladun tai muun järjestön pitämillä kursseilla. Kursseista ja taitojen osaamisesta on liitettävä todistus. Kolmea vuotta vanhempaa suoritusta ei hyväksytä ellei taitoja ole muuten todistettavasti ylläpidetty.
12. Tietoja retki-/vaellustaitojen, saamelaisuuden ja Lapin tuntemuksen hankkimiseksi saa susivaliokunnalta, Tunturiladun verkkosivuilta tai Tunturiladun kerhokansiosta.
13. Tulkintatapauksissa ratkaisun tekee susivaliokunta. Arvioidessaan suorituksia valiokunta voi käyttää kohtuullista harkintaa ottaen huomioon vaellusten pituuden ja huiputusten vaativuuden sekä suorittajan iän ja mahdolliset suorituskykyrajoitteet. Harkintaa voidaan käyttää myös outasusikokelaiden kesä-/talvivaellusten keskinäisessä kompensoinnissa.

Säännöt ja tulkinnat päivitetty viimeksi Tunturilatu ry:n syyskokouksen yhteysessä pidetyssä Susien kokouksessa 2020 (18.10.2020)