Kuokten ruskaretki Paistunturin erämaahan 2026
Lauantaina pitkin päivää porukat saapuivat tukikohtaamme joka nyt oli Tunturi Ladun omistama Susi Kiisan tupa Kiisajärven rannalla Nuvvuksen kylässä.
- Lauantai ilta meni paikkoja ihmetellessä ja telttapaikkoja etsien ennen saunomista.
-Sunnuntai valkeni aurinkoisena ja pian aamutoimien jälkeen lähdimme tuvalta jalkaisin kohti Nuvvus Ailigasta.
Mennessä hyödynsimme huipulle johtavaa huoltotietä.
Vaikka aurinko paistoi huipulla (535m) oli kylmä ja niin karmea tuuli, että sielä ei kauan viihdytty vaan palasimme kipkap paljakkaa pitkin alemmas pitämään kunnon taukoa.
Loppu matka tultiin reippaasti alas huoltotietä hyödyntäen.
Vielä 1,5km rinnettä ylös tuvalle niin päivän lenkki oli tehty.
-Maanantaina liikkeelle lähdettiin autoilla.
Autot jätettiin Tenontien varteen, kun siirryimme jalkapatikkaan Akujärven reitille.
Kohteemme oli Ahkovarri (557m).
Matka oli alusta alkaen enemmän ja vähemmän jyrkähköä nousua.
Poroja näkyi olevan liikkeellä useita tokkia ja hirvikin nähtiin jolkottelevan edessämme.
Maaruska oli paikoin todella kaunista punaisen eri sävyjä.
Loppumatka huipulle oli kivikkoista.
Ennen kivikon alkua näimme kivistä kootut kaksi ympyrää jotka kerrottiin olevan kahden Akumajan rakentajan tuhkien sirottelupaikat.
Huipulla oli muitakin vaeltajia ihailemassa maisemia.
Tuuli oli kylmä ja kova joten taas tultiin pakollisten kuvausten jälkeen reippaasti alas tuulensuojaan.
Matka jatkui kohti Akujokea jyrkässä rinteessä missä oli useita vanhoja mäntyjä.
Yhdessä männyssä oli kotkan pesä ja rungossa olikin laatta mikä kertoi, että puu on rauhoitettu.
Joen rannalla sijaitseva Akumaja kierrettiin hyvien tapojen mukaisesti pihapiirin ulkopuolelta ohi.
Aikamme kuljettua tulimme Akukoskelle.
Akuputoukset ovat useita peräkkäisiä putouksia syvässä kalliokanjonissa.
Koskilta jatkoimme polkua pitkin takaisin autoille.
-Tiistaina autoilimme Norjan puolelle Varanginvuonon pohjoisrannalla sijaitsevaan Vesisaaren Ekkeroyn luonto- ja kulttuurikohteeseen.
Saari on todellinen lintujen paratiisi.
Mekin näimme eri lokkeja, merimetsoja, merikotkan ja pikkulintuja vaan lunneja emme onnistuneet näkemään.
Vielä käytiin kaupungilla syömässä ja suljetun museon pihalla pyörähtämässä ennen paluumatkaa.
Tulihan tällekin päivälle sekä ajettuja kilometrejä että käveltyjä askelia.
-Keskiviikko olikin sateinen päivä.
Aamutoimien jälkeen osa porukasta lähti autoilla Karasjoelle kauppa ja kahvila reissulle.
Illalla vielä teimme vajaan tunnin pyrähdyksen lähimaastoon ennen saunomista.
-Torstainakin vain osa porukasta lähti kiipeämään lähi tunturiin.
Nuvvoskaidin päällä on laaja laakea helposti kuljettava alue.
Sieltä laskeuduimme suht jyrkkää rinnettä alas Nuvvosjoen varteen ja takaisin tuvalle.
Tulipahan ulkoilua tällekin päivälle.
-Perjantaina meitä lähti enää kolme kahdeksan henkilön porukasta liikenteeseen.
Autoon hypättiin ja ajeltiin Karikasniemelle kohteenamme Karikasniemen Ailikkaan korkein huippu Lanka (620m).
Matka ylös taittui pientä polkua pitkin joka kivikossa oli haasteellinen sekä kulkea että ylipäätään havaita. Nousu oli jyrkkä ja pysähdyimme tuon tuostakin ihailemaan maisemia ja aivan mahtavaa syksyn ruskaa.
Ylhäällä kuinkas ollakkaan tuuli siihen malliin, että sielä ei pitkään ihmetelty.
Alas tultiin niin super kaunista paljakkaa, että nyt puolestaan värimaailma sai meidät haukkomaan henkeä.
Timo oli laatinut meille niin hienot päiväretket ja tämän vuoden upea ruska kruunasi joka hetken.
Joka ilta meillä sauna lämpeni ja raikas Kiisajärvi sai neitoja viilennettäväkseen ;)
Semmoinen retki tänävuonna ja mitähän ensivuonna.
Tuula
Tunturilatu
