facebook instagram

Pääsiäinen Koitajoella 2-5.4.2021

Tekisi mieli lähteä retkeilemään tai vaeltamaan jonnekin, mutta aikaa ei työssä olevalla tahdo olla viikonloppua pidempään! Halusimme tarttua tähän ja päätimme hyödyntää pääsiäisen ylimääräiset vapaat ja etsiä kohde lähempää kuin Lapin hangilta. Pohjois-Karjala, Ilomantsi ja aivan Suomen ja EU:n itäisimmässä kolkassa sijaitseva Koitajoen alue kutsui meitä selvästi juuri pääsiäisen viettoon. Alueen halki kiemurteleva vuolas Koitajoki sivuhaaroineen ja alueella sijaitsevat luonnonsuojelu- ja soidensuojelualueet ovat mitä kauneinta erämaista maisemaa kaikkina vuodenaikoina. Kolme autiotupaa ja lukuisat laavut mahdollistavat monenlaisen yöpymisen.

Me kuusi retkeilijää ajelimme pitkäperjantaina Hattuvaarasta hiljalleen sulavaa hiekkatietä pitkin Polvikosken parkkipaikalle. Onkohan tänne rynnännyt runsaasti kansaa luonnosta nauttimaan ja kestääkö hanki suksia ja ahkiota? No, ei ollut väen roisketta ja kyllä, pääsääntöisesti hanki kantoi vielä, etenkin kun lähti liikkeelle reippaasti yöpakkasen jälkeen. Jälkiä oli reiteillä paljon ja ne tietysti myös kantoivat varmemmin. Koitajokea ei voinut ylittää muuten kuin siltoja pitkin, joten reitti laadittiin sen mukaan.

Aurinkoinen välilauantai reippaan pakkasen jälkeen tarjosi meille upean hankihiihtopäivän soita pitkin. Hieno avara suomaasto oli juuri oikeanlainen leppoisaan etenemiseen, istuskeluun ja eväiden syömiseen. Koska säät olivat viikolla olleet jo hyvin lämpimiä, se näkyi haasteina, kun soidensuojelualueen ulkopuolella ylittelimme jo syveneviä ja osin veden täyttämiä metsäojia. Hyvää harjoitusta tuli ahkion kanssa liikkumiseen, kun mietimme, millä tekniikalla mennään yli! Selvittiin yhdellä kastuneella monolla, ja muovipussi vaihdetun kuivan sukan päällä pelasti tilanteen.

Emme pitäneet kovin tiukasti kiinni tehdyistä suunnitelmista vaan tärkeintä oli nauttia rentouttavasta retkestä ihanassa luonnossa ja edetä turvallisesti majoittumaan illaksi. Tutuksi tulivat Niemipuron ja Leimuukämpän autiotuvat, ja päiväretkellä taukoilimme Verkkoputaan hienolla tuvalla ja Asumajoen laavulla, joka kutsui kovasti myös yöpymään. Ehkä seuraavalla kerralla.